Voiko itsensä työllistää kevytyrittäjänä vai kannattaisiko aina perustaa ihan varsinainen yritys?  

Mitä eroa on kevytyrittäjällä ja toiminimiyrittäjällä? 

Aluksi on hyvä käydä lyhyesti läpi, mitä kevytyrittäjyys ja toiminimiyrittäjyys tarkoittavat.  

Kevytyrittäjä 

Kevytyrittäjällä tarkoitetaan yleensä henkilöä, joka toimii yrittäjämäisesti jonkin laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu hoitaa asiakkaan laskutuksen ja ottaa vastaan saamiset, tämän jälkeen kevytyrittäjä voi nostaa palkkaa palvelusta. Palkasta vähennetään laskutuspalvelun palkkio, verot ja muut sivukulut. Laskutuspalvelu huolehtii kevytyrittäjän puolesta kirjanpidosta, verotuksesta ja palkan sivukulujen maksamisesta.  

Kevytyrittäjä ei siis ole varsinainen yrittäjä, eikä hänellä ole tämän takia esimerkiksi Y-tunnusta. Jotkut kevytyrittäjille suunnatut laskutuspalvelut mainostavat kuitenkin oman Y-tunnuksen saamista, tällöin on kyse kuitenkin jo ihan oikean yrityksen perustamisesta ja laskutuspalvelu hoitaa vain yrittäjän kirjanpidon sekä verotuksen.  

Freelancer 

Kevytyrittäjyyttä ei tule sekoittaa freelanceriin. Freelancer-työ tarkoittaa käsitteenä yleensä useille eri työ- tai toimeksiantajille tehtävää työtä. Freelancer voi olla niin yrittäjä kuin palkansaajakin ja erityisen tyypillistä se on kulttuurialalla.  

Toiminimiyrittäjä 

Toiminimiyrittäjyys on kevyin yritysmuoto Suomessa. Toiminimiyrittäjä vastaa pääsääntöisesti itse esimerkiksi verojen maksusta, kirjanpidosta ja asiakkaiden laskutuksesta. Toki hän voi myös halutessaan palkata erillisen kirjanpitäjän.  

Toiminimiyrittäjä saa yrityksen perustamisen yhteydessä Y-tunnuksen. Lisäksi hän on vastuussa henkilökohtaisella omaisuudellaan kaikista yrityksen veloista ja velvoitteista. Esimerkiksi osakeyhtiöön verrattuna toiminimiyrittäjyys on kuitenkin suhteellisen helppoa ja kevyttä.  

Kumpi kannattaa valita: kevytyrittäjyys vai toiminimiyrittäjyys? 

Ei ole olemassa mitään suoraan vastausta siihen, kumpi olisi parempi. Valinta riippuu paljon esimerkiksi toiminnan laajuudesta, valitusta toimialasta ja siitä, kumman tavan kokee itselleen sopivammaksi.  

Yritystoiminnan laajuus  

Oman yrityksen perustaminen ei välttämättä houkuttele, jos työkeikkoja on harvakseltaan tai hyvin kausiluontoisesti. Tällöin kevytyrittäjyys voikin olla sopiva vaihtoehto, sillä toiminimiyrittäjä on velvollinen huolehtimaan esimerkiksi arvonlisäverojen ilmoituksista myös silloin, kun liiketoimintaa ei ole ollut tarkastelujaksolla.  

Toisaalta, jos työkeikkoja on paljon tai säännöllisesti, voi liikevaihto olla jo suurempaa, jolloin laskutuspalvelun käyttö syö merkittävästi yrittäjän tuloja. Päätoiminen yrittäjyys voi siis tulla laskutuspalvelun kautta merkittävästi oman yrityksen perustamista kalliimmaksi. Mitään absoluuttista tulorajaa tähän ei voida kuitenkaan antaa, vaan jokaisen tulee harkita tilannetta itse.  

Verotus  

Verotus on yksi isoimmista erottavista tekijöistä kevytyrittäjän ja toiminimiyrittäjän välillä. Kevytyrittäjä nostaa laskuttamansa rahat palkkana, joten tulot verotetaan ansiotulona. Toiminimiyrittäjän verotus on puolestaan hieman monimutkaisempaa, sillä yritystulot jaetaan ansio- ja pääomatuloon sekä verotetaan sen mukaisesti. Toiminimiyrittäjä maksaa myös veronsa ennakkoverona. 

Kevytyrittäjät ovat pääsääntöisesti arvonlisäverovelvollisia, sillä heidän liikevaihtonsa tapahtuu laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelua pyörittävän yrityksen liikevaihto ylittää käytännössä aina 10 000 euron rajan. Kevytyrittäjä ei siis ole oikeutettu arvonlisäverohuojennuksiin, tosin he eivät myöskään joudu itse huolehtimaan niiden maksamisesta, vaan laskutuspalvelu hoitaa sen.  

Toiminimiyrittäjän tulee huolehtia itse arvonlisäverosta, jos liikevaihto ylittää 10 000 euron rajan. Yli 10 000 ja alle 30 000 euron liikevaihdolla yrittäjä on oikeutettu arvonlisävero huojennukseen. Mahdollisuus arvonlisäveron huojennuksiin voi parantaa etenkin pienten yrittäjien toiminnan kannattavuutta.  

Henkilökunnan palkkaus 

Jos yritystoimintaa varten tarvitaan ulkopuolista henkilökuntaa, ei toimintaa voida pyörittää kevytyrittäjyyden kautta. Kevytyrittäjä ei nimittäin voi palkata itselleen työntekijöitä, koska on itsekin ikään kuin työntekijän asemassa. Toki on mahdollista, että yritystoimintaan osallistuva toimisi myös laskutuspalvelun kautta.  

Toiminimiyrittäjä puolestaan voi palkata henkilökuntaa, tosin hän ei voi kuitenkaan maksaa palkkaa itselleen tai esimerkiksi puolisolleen. Jos työntekijöiden palkkaaminen on tarpeellista, on usein kannattavampaa valita ihan varsinainen yritystoiminta.  

Oikeus työttömyysturvaan 

Työttömyysturvan kannalta kevytyrittäjä ja toiminimiyrittäjä ovat käytännössä samalla viivalla, sillä TE-toimisto katsoo molempien toimivan yrittäjänä. Oleellista onkin, katsooko TE-toimisto yrittäjyyden olevan pää- vai sivutoimista. Päätös ei riipu niinkään yrittäjyyden kautta saaduista tuloista, vaan siihen käytetystä ajasta. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysturvaan, kun taas sivutoiminen yrittäjä voi saada soviteltua päivärahaa.  

Kustannukset  

Kevytyrittäjälle ei tule laskutuspalveluun rekisteröitymisestä yleensä minkäänlaisia kustannuksia, eikä niihin liity yleensä kuukausimaksuja. Laskutuspalvelut ottavat pääsääntöisesti palkkionsa suoraan kevytyrittäjälle maksettavasta palkasta.  

Toiminimiyrityksen perustamisilmoitus maksaa verkossa tehtynä 60 euroa. Jatkuvat yritystoiminnan kulut puolestaan riippuvat pitkälti siitä, mitä kaikkea yrittäjä tekee itse. Jos esimerkiksi kirjanpidon haluaa ulkoistaa, se voi maksaa kuukausittain jonkinlaisen summan.   

Toimialan luvanvaraisuus 

Kevytyrittäjyys sopii tosiaan monille aloille ja etenkin aloitteleville tai satunnaista työtä tekeville. Kevytyrittäjyys ei kuitenkaan sovellu lainkaan luvanvaraisille aloille, kuten esimerkiksi ajoneuvojen katsastustoimintaan, alkoholin anniskeluun ja myyntiin, apteekkitoimintaan tai sähkölaitteiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Luvanvaraisia aloja on useita, joten oman alan luvanvaraisuus tulee tarkistaa ennen toiminnan aloittamista.  

Toiminimiyritys puolestaan sopii kaikille toimialoille, myös luvanvaraisille. Tosin, jos yritystoiminta on luvanvaraista, tulee tarvittavat luvat hakea aina ennen liiketoiminnan aloittamista.  

Kevytyrittäjyydellä pääsee alkuun 

Kevytyrittäjyyttä voidaan usein suositella etenkin liiketoimintaidean testaamiseen tai yritystoiminnan aloittamiseen. Se toimii toki myös satunnaiseen tai kausiluontoiseen toimintaa. Jos haluaa päästä erityisen helpolla, tarjoaa kevytyrittäjyys tietenkin myös oivan mahdollisuuden, sillä silloin ei tarvitse itse huolehtia laskutuksesta, verotuksesta tai kirjanpidosta. 

Liiketoiminnan laajentuessa kannattaa kuitenkin tarkkaan harkita myös ihan varsinaisen yrityksen perustamista, sillä laskutuspalvelun kautta toimiessa kulut voivat nousta korkeiksi.