Osakeyhtiöt ovat itsenäisiä verovelvollisia eli toisin sanoen niiden on maksettava veroa tehdystä tuloksesta. Tämän lisäksi kaikkia osakeyhtiön osakkeenomistajia tulee verottaa niistä osingoista, jotka ovat ulos maksettavia.
Osakeyhtiöitä verotetaan yhteisöveron mukaan, joka on tällä hetkellä 20 prosenttia. Vaikka prosenttiluku voi aluksi kuulostaa varsin mutkattomalta, itse tuloksen määrän laskeminen ei ole aivan näin helppoa. Osakeyhtiön verotus kohdistuu nettotuloon, eli siihen tulokseen, joka jää jäljelle kaikkien muiden vähennyskelpoisten kulujen jälkeen.
Miten osakeyhtiön verotettava tulo lasketaan?
Kuten edellä jo mainittiin, osakeyhtiön verotettava tulo saadaan vähentämällä veronalaisista tuloista kaikki vähennyskelpoiset kulut. Tästä laskutoimituksesta saatu tulo verotetaan sitten yrityksen oman tuloveroprosentin mukaan, mikä on 20 prosenttia. Näin ollen, mikäli yhtiön menot ovat olleet verovuonna suuremmat kuin tulot, voidaan katsoa, että yrityksen verovuosi on tappiolla. Jos näin käy, nämä tappiot on puolestaan mahdollista vähentää verotuksessa seuraavan kymmenen vuoden ajan.
Millaisia vähennyskelpoisia kuluja osakeyhtiöllä voi olla?
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että suurin osa yhtiön menoista voidaan laskea vähennyskelpoisiksi kuluiksi. Kaikkia kuluja ei kuitenkaan voida automaattisesti niputtaa vähennyskelpoisiksi kuluiksi, sillä niihin on olemassa tiettyjä rajoituksia.
Osakeyhtiö voi esimerkiksi vähentää tehdystä tuloksesta sellaisia kuluja, jotka ovat suoraan liiketoiminnan aiheuttamia kuluja. Tällaisia kuluja ovat vaikkapa työntekijöiden vakuutukset ja palkat, toimistoon tai liiketilaan tarvittavat välineet ja tarvikkeet, perustamiseen liittyvät menot, sekä myyntisaamiset. Lisäksi edellisinä vuosina tehtyjä tappioita on mahdollista vähentää seuraavien verovuosien aikana.
Kuten yllä mainittiin, yhtiön kuluissa voi esiintyä myös sellaisia kuluja, jotka eivät ole vähennyskelpoisia. Näistä hyvänä esimerkkinä toimivat esimerkiksi edustuskulut, joista vain 50 prosenttia on vähennyskelpoisia. Tämän lisäksi muita vähennyskelvottomia kuluja ovat muun muassa veronkorotukset, myöhästymismaksut, sakkomaksut ja käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset. Vähennyskelvottomat kulut kannattaakin selvittää kunnolla ennen yritystoiminnan aloittamista.
Mitkä tulot lasketaan veronalaisiksi tuloiksi?
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että lähes kaikki osakeyhtiön toiminnasta saadut tulot ovat veronalaista tuloa. Tähän sääntöön on kuitenkin muutamia tärkeitä poikkeuksia. Onkin hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi pääomasijoitukset eivät ole veronalaista tuloa.
Näin ollen osakeyhtiön verotettavaan tuloon lasketaankin mukaan ainoastaan asiakkaiden kanssa tehdyistä myynneistä tuotetut tulot. Tämän myötä esimerkiksi ennakkomaksut katsotaan velaksi aina siihen saakka, kunnes sopimus on viety loppuun. Samalla kaavalla, mikäli tehdystä kaupasta saatu maksu tehdään vasta jälkikäteen, on tämä veronalaista tuloa jo silloin, kun myytävä tuote tai palvelu on luovutettu sen ostajalle.
Osakeyhtiön arvonlisävero
Arvonlisävero eli ALV viittaa kulutusveroon, jota tulee maksaa lähes kaikista tuotteista ja palveluista. Arvonlisävero lisätään aina myyntihintaan, eli käytännössä tämän veron maksamisesta vastaa aina kuluttaja osana tuotteen tai palvelun kokonaishintaa.
Kun uusi yritys aloittaa liiketoimintansa, sen pitää aina rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Joissakin tapauksissa rekisteriin voi myös kirjautua vapaaehtoisesti esimerkiksi silloin, jos liiketoiminta on hyvin pientä tai mikäli liiketoiminta on sellaista toimintaa, joka olisi muussa tapauksessa arvonlisäverotonta.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jotta yritys olisi arvonlisäverovelvollinen, sen liikevaihdon tulee ylittää 12 kuukauden tilikauden aikana 10 000 euroa. Lisäksi, jos yrityksen liikevaihto on vastaavasti alle 30 000 euroa, voidaan tässä tapauksessa yritykselle myöntää arvonlisäverotuksessa verohelpotuksia.
Arvonlisävero tulee siis lisätä lähes jokaiseen tuotteeseen ja palveluun. Koska siitä on tullut tärkeä osa tuotteiden ja palveluiden hinnoittelua, on se muistettava aina laskea mukaan hintaan. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että mikäli yritykselle on tehty hankintoja, joihin sisältyy arvonlisävero, näiden hankintojen sisältämä arvonlisävero on mahdollista vähentää siitä arvonlisäverosta, joka osakeyhtiön tulee maksaa valtiolle. Asian voisi nähdä toiselta kantilta niin, että koska kyseinen yritys on joutunut investoimaan näihin hankintoihin kasvattaakseen arvoaan, tämä otetaan huomioon myös verotuksessa.
Se, kuinka usein arvonlisäveroa tulee maksaa valtiolle, riippuu pitkälti yrityksen tekemästä tuotosta. Yleisesti ottaen vero maksetaan valtiolle kuukausittain, mutta mikäli yrityksen tekemä liikevaihto on pientä, voi verotukselle anoa tätä pidempää maksuaikaa. Arvonlisäveron maksaminen onnistuu normaalin verotuksen tapaan OmaVerossa, mutta mikäli yrityksellä on oma kirjanpitäjä, tämä hoitaa arvonlisäverotuksen automaattisesti muiden verojen kanssa.
Osakeyhtiön ennakkoverotus
Osakeyhtiöiden on maksettava ennakkoveroa tilikauden voitosta. Ennakkoverolla tarkoitetaan nimensä mukaisesti ennakkoon maksettavaa veroa, joka yrittäjän on arvioitava etukäteen.
Yleensä verottaja arvioi ennakkoveron määrän yrityksen aiempien tulosten pohjalta. Tästä poikkeuksena toimivat aloittelevat yritykset, jolloin ennakkovero tulee määrittää yrittäjän oman arvion pohjalta. Kuitenkin, jos arvio ennakkoverosta poikkeaa suuresti edellisen vuoden luvuista, voi olla mahdollista, että verottaja pyytää tästä lisäselvitystä.
On hyvä pitää mielessä, että ennakkoveroa ei kuitenkaan kannata maksaa liikaa. Vaikka liian suuri ennakkovero palautuu takaisin yrittäjälle, kyseinen prosessi ottaa aikansa ja samalla on hyvä muistaa, että tälle rahalle on varmasti tärkeämpääkin käyttöä – vaikkapa liiketoiminnan kehittämisessä.
Osakeyhtiön ennakkoveroa maksetaan pitkin tilikautta. Ennakkoveron määrä riippuu täysin siitä, kuinka suureksi tai pieneksi tulevan tilikauden tulos arvioidaan. Ennakkoveroarvio tehdään OmaVero-palvelussa ja sen voi tehdä joko yrittäjä itse tai vastaavasti yrityksen kirjanpitäjä.
Ennakkovero on siinä mielessä joustava, että sen maksueriä ja ajankohtia on mahdollista muuttaa. Näin ollen, jos yhtiön tulos näyttää olevan arvioitua tulosta parempi tai huonompi, ennakkoveroa on mahdollista säätää myös kuluvan verovuoden aikana.
Onkin tärkeää, että ennakkovero pyritään aina pitämään mahdollisimman realistisena, jotta veroja ei ehdi kasaantua maksettavaksi liikaa. Jos veroa on maksettu liian vähän, yritys voi vielä hakea lisäennakkoa ennakkoveron maksamiseksi. Muutoksen hakemista ei kannata turhaan viivytellä, sillä suuremman könttäsumman maksaminen kerralla voi saada yrityksen tulot ja menot epätasapainoon. Yksi hyvä tapa pysyä ajan tasalla ennakkoveron maksuissa onkin maksaa sitä esimerkiksi kerran kuukaudessa.
Viimeisimmät kommentit