Mikä on verotarkastus?

Verotarkastuksella on kieltämättä nykypäivän yhteiskunnassa hieman pelottava ja negatiivinen maine. Verotarkastus ei kuitenkaan ole todellisuudessa yhtä täynnä toimintaa ja vaarallisia tilanteita kuin elokuvissa ja populaarikulttuurissa on näytetty. Mitä verotarkastus sitten todellisuudessa tarkoittaa ja miksi sellaisia tehdään?

Mikä on verotarkastus?

Verotarkastus on Verohallinnon suorittama kaikkein perusteellisin verovalvonnan muoto. Verotarkastus koskee aina yksittäistä asiakasta (myös yritys) ja sen tarkoituksena on selvittää, onko asiakas antanut Verohallinnolle riittävät ja asianmukaiset tiedot, jonka pohjalta verotus on mahdollista toimittaa niin kuin laissa on siitä määritetty.

Verohallinnon teettämien verotarkastuksien päämääränä on ehkäistä virheitä ja väärinkäytöksiä, joita verotukseen voi liittyä. Verotarkastuksessa suoritetaan kuitenkin myös muunlaisia toimenpiteitä ja usein niissä tarjotaan asiakkaalle myös hyödyllistä ohjausta esimerkiksi veroilmoituksen asianmukaiseen täyttämiseen ja kaiken kaikkiaan siihen, kuinka tehdyt virheet voidaan välttää tulevaisuudessa.

Verotarkastusten tavoitteena ei siis suinkaan ole kiusata ja pelotella asiakkaita, vaan niiden kautta halutaan varmistaa, että asiakkaat osaisivat ja haluaisivat hoitaa veroasiansa tulevaisuudessa paremmin. Tämän lisäksi verotarkastusten tavoitteena on myös oikaista Verohallinnon tekemiä virheitä, joissa edunsaajana toimii asiakas.

Mitä verotarkastuksessa tapahtuu?

Verotarkastus alkaa sillä, että verotarkastajat perehtyvät tarkemmin asiakkaan toimialaan ja aikaisempiin veroilmoituksiin. Normaalisti verotarkastus ei yllätä, eli verotarkastaja ottaa aina yhteyttä asiakkaaseen tai yritykseen ennen verotarkastuksen tekemistä ja sopii sen ajankohdasta. Tällöin sovitaan myös, mitä aineistoa tarkastaja tarvitsee tarkastusta varten, jolloin myös asiakas pystyy varautumaan siihen oikeilla asiakirjoilla. Ennen verotarkastusta suoritetaan myös alkukeskustelu, joka voidaan käydä joko kasvokkain tai puhelimitse.

Itse verotarkastus tapahtuu niin, että verotarkastaja käy läpi kaikki yrityksen tai asiakkaan tärkeät asiakirjat, kuten tilinpäätös- ja tositeaineistot, hallintoelinten pöytäkirjat, sisäisen tarkastuksen raportit sekä kaiken muun kirjanpitoon liittyvän aineiston. Tarkastus voidaan suorittaa paikan päällä tai joissakin tapauksissa myös kokonaan sähköisesti.

Tilanne etenee keskustelemalla niin, että verotarkastaja kertoo, mitä vaiheita ollaan suorittamassa ja mitä siitä seuraa. Joissakin tapauksissa tarkastuksesta voidaan tehdä myös kirjallisia selvityspyyntöjä.

Kun itse verotarkastus on ohi, verotarkastaja käy asiakkaan tai yrityksen edustajan kanssa läpi muun muassa sitä, millaisia havaintoja verotarkastuksen aikana on tehty, millaisia seurauksia mahdollisista virheistä tai puutteista seuraa sekä mitä muita toimenpiteitä asiakkaan tai yrityksen tulee selvittää ennen kuin verotarkastuskertomus laaditaan.

Verotarkastuskertomuksella viitataan puolestaan siihen raporttiin, jonka verotarkastaja kokoaa verotarkastuksesta. Siihen kuuluvat näin ollen esimerkiksi tarkastuksen aikana tehdyt havainnot sekä niiden seuraukset ja muut mahdolliset toimenpiteet. Tässä kohtaa asiakas voi esittää vastineen, mikäli hänen mielestään verotarkastuskertomus ei ole todenmukainen. Tämän jälkeen verotarkastuskertomusta joko muokataan tai se lähetetään alkuperäisenä asiakkaalle yhdessä mahdollisten veropäätösten ja oikaisupäätösten kanssa.

Verotarkastus torjuu harmaata taloutta

Verotarkastus on Verohallinnon mittavin ase taistelussa harmaata taloutta vastaan. Juuri verotarkastuksen aikana suurin osa tapahtuneista verorikoksista tulee ilmi. Usein verotarkastus onkin yksi ainoa keino, jonka avulla Verohallinto voi selvittää kyseisen tapauksen tosiseikat ja selvittää, onko tilanteessa tapahtunut veronkiertoa.

Mitä tehdä, jos verotarkastus koittaa?

Verotarkastukseen on mahdollista varautua etukäteen, sillä verotarkastaja ilmoittaa siitä. Yleensä aikaa verotarkastukseen annetaan kuitenkin korkeintaan muutama viikko, joten mikäli verotuksessa on tapahtunut ennen tätä vakavia puutteita, ei niitä ole mahdollista korjata ennen verotarkastajan saapumista.

Tämän vuoksi verotarkastukseen tulisikin valmistautua jo yrityksen alkuvaiheissa. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yrityksen tulisi huolehtia veroasioistaan niin kuin olisi olemassa mahdollisuus, että verotarkastaja astuu ovesta sisään minä päivänä hyvänsä.

Tähän vaikuttavat merkittävällä tavalla muun muassa kirjanpitäjän ammattitaitoisuus sekä ne työkalut ja ohjelmistot, joilla yrityksen kirjanpitoa seurataan. On hyvä pitää mielessä, että verotarkastuksessa kiinnitetään huomiota kaikkeen yrityksen sisällä tai sen nimissä tapahtuneisiin toimiin, liittyivät ne sitten suoraan yrityksen liiketoimintaan tai vaikkapa välillisesti osakkeiden omistajien suorittamiin toimiin.